Kehitysyhteistyöhankkeen historia
Dickson Karani on koulun rehtori ja kantava voima. HänHHän on kotoisin Länsi-Keniasta ja kuuluu turkana-kansaan, joka on maasaiden ohella Kenian tunnetuimpia alkuperäiskansoja. MonenMonen kenialaisen tavoin hänenkin lapsuuteensa ja nuoruuteensa kuului köyhyyttä ja kurjuutta, mutta hänet kasvatettiin rakastamaan ja kunnioittamaan kanssaihmisiään, eläimiä ja luontoa. Joka aamu kyläläiset tervehtivät nousevaa aurinkoa ja kiittivät kaikesta olevaisesta: eläimistä, kasveista ja elämästä.
 
Todellinen ystävä ja lähimmäinen
Lähimmäisenrakkaus on Dicksonin määräävin luonteenpiirre, ja lapset ovat erityisen lähellä hänen sydäntään. Brittiläisen lähetyssaarnaajan Ben Humpreyn avulla Dickson sai mahdollisuuden päästä opiskelemaan. Hän opiskeli opettajaksi Kampalassa, Ugandassa, ja valmistui vuonna 1987. Muutama vuosi valmistumisensa jälkeen hän sai tehtäväkseen perustaa koulun Itä-Keniaan, jossa oli pulaa opetuksesta. Paikallisen asiantuntemuksen avulla peruskoulu päätettiin sijoittaa muutaman kymmenen kilometrin päässä Mombasasta sijaitsevaan Shanzuun.
 
Koulu alkaa
Opetus käynnistyi vuonna 1991 Zimlatin kylässä Shanzussa. Ensimmäinen oppitunti pidettiin pienessä kirkossa, johon mahtui parisenkymmentä lasta. Muutaman vuoden kuluttua kunta antoi tontin koulurakennusta varten, mutta hankkeeseen ei ollut osoittaa minkäänlaista rahoitusta. Tuolloin Dickson suuntasi hotelleihin, joissa asuivat "rikkaat turistit". Hän toimi paikallisoppaana ja esitteli kylää, elinolosuhteita ja pientä kirkkoa, jossa koulun luokkahuone sijaitsi. Palkkioksi hän sai muutamia dollareita, joista pikku hiljaa kertyi suurempi summa, ja rahoilla saatiin rakennettua koulurakennus, joka valmistui vuonna 1994.
Oppilasmäärät kasvoivat kuitenkin sinä määrin, että koulu kävi pian pieneksi, ja suurin osa tunneista jouduttiin pitämään ulkona mangopuun varjossa.
 
Zimlatiin saadaan oikea koulu
Tammikuussa 1997 eräs Hela Pharman edustaja kävi lomallaan Zimlatin kylässä. Tutustuttuaan kylän elämään ja nähtyään miten paljon kylässä kaivattiin koulua ja koulutusta, hän päätti tarttua toimeen. Kotiin palattuaan hän esitteli asian Hela Pharman johdolle, ja tukihanke käynnistettiin pian.
Pohjoismaissa varoitellaan usein lähettämästä rahaa avustushankkeisiin, etteivät ne katoaisi jonkun omaan taskuun päätymättä koskaan oikeaan osoitteeseensa. Rahaa kuitenkin lähetettiin; otettiin tietoinen riski ja annettiin rahat porakaivon ja koulun rakentamiseen.
Hanketta seurattiin projektisuunnitelmien, tarjousten ja kuvien perusteella. Yhteyshenkilönä toimi ja toimii koulun rehtori Dickson Karani. Ilman häntä hanke ei olisi ehkä koskaan toteutunut. Hän on osoittanut olevansa lojaali ja rehellinen ja osaavansa käyttää hankkeen varat oikein.
Hälventääkseen mahdolliset epäilyt ja tietenkin myös ollakseen mukana hankkeessa Hela Pharman henkilöstöä käy kerran vuodessa Zimlatissa. Näillä matkoilla tavataan opetusneuvosto ja koulun henkilöstöä ja käydään läpi taloudellinen tilanne, tarpeet ja resurssit. Yhteyttä pidetään tiiviisti myös puhelimitse ja sähköpostitse.